Yhteisestä tahdosta syntyi Osake
”Palvelun nimeksi tulee Osake ja me kaikki olemme sen omistajia.” Näillä sanoilla sinetöitiin Tampereen seudun Osakkeen nimi työtiimin suunnittelukokouksessa syksyllä 2014. Nimen isänä historiaan jää Ylöjärven silloinen sivistysjohtaja Matti Hursti. Varsinaisesti Osakkeen toimintamalli nykymuodossaan käynnistyi vuonna 2016.
Tähän juttuun on haastateltu Vesilahden sivistysjohtaja Marko Lahtista, Tampereen kaupungin suunnittelujohtajana toiminutta Leena Viitasaarta sekä Matti Hurstia, jotka olivat keskeisesti mukana Osakkeen syntyvaiheissa. Lahtinen toimi Osaava-ohjelman koordinaattorina ja myöhemmin Osakkeen ensimmäisenä vakituisena työntekijänä.
Yhteistyölle pohja Osaava-ohjelmasta
Vuosina 2010–2016 toiminut kansallinen Osaava-ohjelma nosti kasvatus- ja opetusalan henkilöstön osaamisen kehittämisen strategisesti merkittävään asemaan ja toi Tampereen seutukunnalle valtionavustusta. Avustusten saaminen itsessään edellytti seudullista yhteistyötä, ja myös Tampereen kaupunkiseudun sivistyspalveluiden kehittämisohjelmassa 2012–2016 osaamisen kehittäminen tunnistettiin hyväksi yhteistyömuodoksi.
Seudun kunnilla oli samanlaisia henkilöstön täydennyskoulutustarpeita, jolloin havaittiin yhteisten koulutusten järjestämisen synergiaedut. Matti Hurstin mukaan Osakkeen toiminnalla onkin alusta asti haluttu toteuttaa sellaista henkilöstön osaamisen kehittämistä, jota yksittäisten kuntien tulisi joka tapauksessa tehdä. Tämä tarve ei ole vuosien varrella kadonnut minnekään, vaan jopa korostunut määrärahojen leikkausten myötä.
– Todettiin, että talouden näkökulmasta moni asia oli kannattavaa tehdä yhdessä. Keskeistä oli myös hyvien oppien oppiminen toisilta ja positiivisen vireen luominen seutukuntaan, muistelee Leena Viitasaari.
Marko Lahtisen mukaan koulutusten skaalaaminen mahdollisti ammattimaisemman toiminnan, säästi hallinnon työtä kunnissa ja näkyi laatuna palvelun käyttäjille. Toiminnan lisäarvo saatiin nopeasti näkyviin, ja verkoston sisäinen luottamus vahvistui.
Viitasaari muistelee koulutusten painottuneiden aluksi tieto- ja viestintätekniikan osaamiseen ja sen tuomiseen koulujen arkeen eVarikko-toiminnan kautta. Osaava-ohjelman aikana luotiin myös muun muassa yhteisiä pohjia oppilashuollon kirjauksiin.
Sekä Viitasaari että Hursti korostavat yhteisen koordinaattoriresurssin olleen tärkeä tekijä toiminnan menestykselle jo käynnistysvaiheessa. Ilman selkeää vastuutahoa kehittämisestä ei muodostu systemaattista tai pitkäjänteistä toimintaa.
– Markon tiivis yhteistyö kuntien kanssa edesauttoi yhteistä tekemistä ja sen toimivuutta, kertoo Viitasaari.
Hankkeesta pysyväksi toimintamalliksi
Osaava-ohjelman päättyessä koulutukset olivat jo pysyvä osa toimintaa, ja päätös jatkamisesta kaupunkiseudun yhteistyönä oli Matti Hurstin mukaan helppo tehdä. Toiminnan strategiselle ohjaukselle ja päätöksenteolle oli olemassa valmis rakenne Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymässä. Vuodesta 2016 Osake on toiminut vastuukuntamallilla, pääosin Tampereen kaupungin hallinnoimana.
– Osaava-ohjelman aikana toimintaa oli kehitetty jo merkittävästi sekä toiminnan suunnittelun että toteutusten osalta. Saatu palaute oli rohkaisevaa, ja toiminnalle oli helppo nähdä selkeä tilaus, Hursti summaa.
– Toiminta käynnistyi näin jälkeenpäin ajatellen ihmeellisen hyvin, muistelee puolestaan koordinaattorina työskennellyt Marko Lahtinen.
– Alkuvaiheessa piti aktiivisesti sanoittaa, mikä Osake on, mutta onneksi perusidea ”tehdä yhdessä asioita, joita jokaisen on joka tapauksessa tehtävä” on hyvin järkeenkäypä.
Osaava-ohjelman aikana syntynyt luottamus ja kollegiaalisuus loivat hyvän pohjan toiminnan jatkamiselle ja kehittämiselle. Heti vuonna 2016 kohderyhmä laajentui perusopetuksen henkilökunnasta varhaiskasvatukseen ja lukiokoulutukseen.
– Uskoin mallin toimivan, mutta olin myönteisesti yllättynyt siitä, kuinka nopeasti se opittiin tuntemaan ja näkemään ensisijaisena toimijana seudun kasvatus- ja opetusalan osaamisen kehittämisessä. Innostavaa oli, kun verkostoyhteistyö syveni ja alettiin nähdä paljon asioita, joita voisi tehdä yhdessä, Lahtinen kertoo.
Alkuperäinen idea kantaa edelleen
Osakkeen perusidea ja alkuperäinen toimintamalli ovat pysyneet pitkälti ennallaan, vaikka toiminta on laajentunut. Täydennyskoulutusten rinnalle ovat tulleet laajat arvioinnit, oppimateriaalituotanto ja erilaiset kehittämishankkeet. Myös kohderyhmä on edelleen kasvanut, kun toimintaan tuli vuoden 2026 alussa mukaan nuorisotyö.
Matti Hurstin mukaan toimintamallin vahvuus on ollut sen järjestelmällinen, strateginen ja tarvelähtöinen ohjaus. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän työryhmät tuovat suunnitteluun vahvan strategiatason näkemyksen, ja Osakkeen omat asiantuntijatiimit välittävät toimintakentän tarpeita. Näin koulutustarjonnalla pystytään vastaamaan sekä pitkän aikavälin tavoitteisiin että nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin.
Osake onkin reagoinut niin valtakunnallisiin uudistuksiin, kuten oppivelvollisuuden laajentumiseen ja oppimisen tuen muutoksiin, kuin kentältä nouseviin kysymyksiin. Toimintaa on kehitetty joustavasti muuttuvien tarpeiden mukaan.
Yhtenä esimerkkinä Marko Lahtinen nostaa esiin Aivot – yhdessä käyttöön -oppimateriaalin, jonka toteuttaminen kertoo koko seudullisen verkoston luottamuksesta, strategisuudesta ja rohkeudesta. Hän antaa tunnustusta myös vuonna 2019 koordinaattorina aloittaneelle nykyiselle palvelupäällikölle Katariina Ratialle, joka on pitänyt toiminnan tuoreena ja vienyt sitä uudelle tasolle.
Yhteistyöllä tulevaisuuteen
Leena Viitasaari, Matti Hursti ja Marko Lahtinen näkevät Osakkeen toiminnalle vahvan tarpeen myös tulevaisuudessa. Lahtinen uskoo Osakkeen strategisen merkityksen kasvavan entisestään.
– Kasvatus- ja opetushenkilöstön osaamisella on keskeinen merkitys pedagogisten kohtaamisten laatuun ja oppimiseen, mutta samaan aikaan valtakunnallisella tasolla tähän kohdistettuja resursseja leikataan, hän sanoo.
Kaikki kolme muistelevat Osakkeen alkuvuosia lämmöllä ja ovat ylpeitä siitä, mitä yhdessä on saatu aikaan, vieläpä hyvässä hengessä ja positiivisella meiningillä.
Viitasaari pitää erityisen merkittävänä sitä, että yhteinen toiminta on mahdollistanut laadukkaan täydennyskoulutuksen tasapuolisesti koko seudun henkilöstölle. Lahtinen muistuttaa, että henkilöstön osaamisen kehittäminen näkyy lopulta lasten ja nuorten hyvinvoinnissa ja oppimisessa.
Hursti puolestaan näkee Osakkeen onnistuneen siinä, mihin monilla muilla kaupunkiseuduilla on pyritty. Osake on ollut alusta lähtien oman toimintansa kansallinen edelläkävijä.
Yhteistyön arvo ei kuitenkaan rajoitu koulutuksiin. Kun ihmiset oppivat tuntemaan toisensa, syntyy luottamusta, jonka varaan on hyvä rakentaa uutta yhteistyötä.
– Käskemällä ei yhteistyö lähde, Hursti kiteyttää.